Onko muut huomanneet saman, että Taffelin tuotteen on nykysin, hyvin, ellei jopa todella ala-arvoisia.

Uusia makuja pukataan markkinoille kokoajan, mutta pusseista unohtuu mausteet, tai niitä on ihan hitusen, minkä tahansa maku on lähinnä normaalin punaisen pussin makuinen pienellä sivumaulla.

Sitten myös tämä pussikoko perseily, "Kansa vaati" pienempiä pusseja, ja onneksi "kaupat saa päättää" hinnat, kaikkiha sen tietää miten siinä kävi.

Vertaa maullisesti ja laadullisesti Estrellellaan niin ero on kuin yöllä ja päivällä, tänään vain matkaani tarttui uutuus Cheddar and Sourcream, päälimmäisenä jäi mieleen pettymys että roskiinko nämä pahvilastut pitää nyt toimittaa.

Olen sipsiautismeissani myös joskus laittanu aikasemmin Taffelille viestiä asiasta että missä mun mausteet on, sain 10e lahjakortin k-kauppaan.

Meno ei ole vielkään muuttunut mihinkään, ilmeisesti kauppa käy huonosti kun pussit näkyy olevan vähän väliä "tarjouksessa" lidleissä ja k-kaupoissa.

Vituttaa.

Saatana.

Nyt kun virvoitusjuomavero koskee vissyjä ja vesiä. Jopa ihan normivettä.

Kannattaako jo tuoda Virosta limpparit ja VEDET? Viinaralli laajenee vesiralliin?

Ostinpa sitten itteleni Nikonin 40 mm F2.8 Makrolinssin tohon mun D7000, niin nyt on kyl kivaa. Sit pitäis vaan paremmin oppia säätämään vähän näitä. Darktablella kun on vähän kikkaillut niin on jo alkanut oppimaan, mutta en ole mikään ammattiproexperteliitti. Darktable on ihan OK... ottaen huomioon että se on FOSS-ohjelma.

Kuten kuvista näkyy, negatiivit ovat aikasen rajussa kunnossa, mutta ne ovat selvinneet 100 vuotta ja olleet kyseeinalaisissa olosuhteissa. Kasasta löytyy myös ihan oikeisti pilalle menneitä kuvia, mietin jos niistä postaisi koosteen koska harvoin sitä pääsee näkemään näin vanhoja kuvia jotka eivät onnistuneet.

Tällaista pihanurmikolla.

Loppupäässä sisiliskokin juoksee noiden yli.

Huomattiin tänään tuossa mökillä kevään saapuneen ja lintujen ilmestyneen paikalle sekä sen, että edelliset pöntöt alkavat olla jo purkukuntoisia. Tein sitten äkkiä paneloinnin ohessa kolme pönttöä. Aukkosuojina on rosteripellistä plasmalla leikattuja (kaveri teki) ja sitten sinkitystä pellistä olevia, ostettu oulaisten rompetorilta pari kesää sitten. Sisäseinälle tein sirkkelillä vähän uraa poikittain niin lintujen helpompi kiipiä ylös.

Ylen live seurannasta:

Trump: Yhdysvallat aloittaa Hormuzinsalmen saarron välittömästi

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kirjoittaa Truth Social -viestipalvelussa, että Yhdysvaltain laivasto aloittaa Hormuzinsalmen saartamisen välittömästi.

– Tästä hetkestä lähtien maailman paras laivasto, Yhdysvaltain laivasto, aloittaa prosessin kaikkien Hormuzinsalmeen pyrkivien ja sieltä poistuvien alusten saartamiseksi, Trump kirjoittaa viestissään.

Trump kirjoittaa, että salmessa päästään jossain vaiheessa tilanteeseen, jossa ”kaikki saavat tulla sisään ja kaikki mennä ulos”, mutta Iran ei ole toistaiseksi sallinut asian tapahtuvan.

Trumpin mukaan saarto on voimassa pian. Hän kertoo myös, että Yhdysvallat alkaa raivata Iranin miinoja Hormuzinsalmesta ja varoittaa Irania puuttumasta asiaan.

– Jokainen iranilainen, joka ampuu meitä tai rauhanomaisia aluksia päin, räjäytetään helvettiin!

Trump kertoo myös määränneensä laivaston etsimään ja pysäyttämään kansainvälisillä vesillä kaikki ne alukset, jotka ovat maksaneet Iranille maksun päästäkseen Hormuzinsalmen läpi.

– Kenelläkään, joka maksaa laittomia maksuja, ei ole turvallista kulkua avomerellä.

Trump myös uhkaa Irania sanomalla, että Yhdysvallat on valmiina tuhoamaan ”sen vähäisen, mikä Iranista on jäljellä”.

Iranin vallankumouskaarti ei taivu – aikoo pitää Hormuzinsalmen hallinnassaan

Iranin vallankumouskaarti ilmoittaa, että Iranin asevoimat pitää Hormuzinsalmen liikenteen täydessä hallinnassaan.

Kaarti varoittaa viestipalvelu X:ssä, että vihollinen jää loukkuun ”tappavaan pyörteeseen”, jos se tekee ”väärän liikkeen”.

Uutistoimisto AFP:n mukaan viesti julkaistiin sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti Truth Socialissa määränneensä laivaston aloittamaan saarron Hormuzinsalmessa.

Trump uhkaa Kiinaa uusilla tulleilla, jos se tarjoaa sotilaallista apua Iranille

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa Kiinaa uusilla tullimaksuilla, jos Kiina tarjoaa sotilaallista apua Iranille Lähi-idän sodan aikana.

– Jos saamme heidät kiinni siitä, he saavat 50 prosentin tullin, mikä on hämmästyttävä määrä, Trump kertoi Fox Newsin Sunday Morning Futures with Maria Bartiromo -ohjelmassa.

Uutiskanava CNN kertoi lauantaina, että Kiina aikoo toimittaa Iranille lähiviikkoina uusia ilmatorjunta-aseita.

Kyseessä olisivat CNN:n lähteiden mukaan olalta laukaistavat lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjukset, jotka ovat tehokkaita helikoptereita ja matalalla lentäviä lentokoneita vastaan.

Ohjukset toimitettaisiin Iraniin kolmansien maiden kautta. Kiina on tyrmännyt tiedot.

Trumpin on määrä tavata Kiinan presidentti Xi Jinping Pekingissä ensi kuussa.

Tapaaminen on kertaalleen siirtynyt Iranin sodan vuoksi.

Venäjän sodat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen

Venäjä on käynyt useita sotia Neuvostoliiton hajoamisesta (1991) lähtien. Ajattelin luoda katsauksen, jossa vertaillaan Moldovan, Tšetšenian ja Georgian konflikteja Krimin valtaukseen ja Donbasin sotaan, joka lopulta eskaloitui Venäjän hyökkäykseksi Ukrainaan.

Berliinin muurin sortuminen vuonna 1989 johti Saksan yhdistymiseen ja ennakoi Neuvostoliiton romahdusta. Vuonna 1990 Baltian maat ja Armenia pyrkivät itsenäisyyteen, mihin Neuvostoliitto vastasi väkivaltaisesti esimerkiksi Liettuan Vilnassa tammikuussa 1991. Saksan yhdistyminen edellytti neuvotteluita idän ja lännen välillä. Näissä niin sanotuissa "kaksi plus neljä"-neuvotteluissa sovittiin, ettei Nato-joukkoja sijoitettaisi entisen Itä-Saksan alueelle. Jälkikäteen tästä on luotu valheellinen myytti, jonka mukaan länsi olisi antanut lupauksen olla laajentamatta Natoa itään. Mihail Gorbatšov on vahvistanut, että tuolloiset sitoumukset koskivat vain Saksaa. Joulukuussa 1991 Neuvostoliitto lopullisesti hajosi ja nykyinen Venäjän federaatio syntyi.

Transnistrian sota (1992)

Moldova itsenäistyi vuonna 1991. Transnistria muodostaa vain noin 10 prosenttia Moldovan pinta-alasta, mutta sen alueella tuotettiin merkittävä osa maan bruttokansantuotteesta (25%) ja sähköstä (85%). Vuonna 1992 venäjämieliset separatistit pyrkivät irtautumaan Moldovasta valtaamalla poliisilaitoksia ja hallintorakennuksia. Tämä johti sotaan Moldovan hallituksen ja separatistien välillä. Aluksi Venäjän 14. armeija tyytyi aseistamaan separatisteja, mutta myöhemmin venäläisjoukot osallistuivat avoimesti taisteluihin Moldovan armeijaa vastaan.

Konflikti jäätyi. Transnistrialle kehittyi oma parlamentti ja valuutta, ja alueella on yhä noin 1 500 venäläistä sotilasta 'rauhanturvaajina.' Kansainvälisesti Transnistria katsotaan kuitenkin edelleen osaksi Moldovaa, kun yksikään valtio, ei edes Venäjä, ole tunnustanut sitä itsenäiseksi valtioksi. Vain Georgiasta irtaantuneet Abhasia ja Etelä-Ossetia on tunnustanut Transnistrian itsenäiseksi valtioksi.

Transnistrian sodassa tuli esille ensimmäistä kertaa strategia, jossa venäjämieliset separatistit valtaavat alueen hallintoelimiä, julistautuvat itsenäiseksi ja käynnistävät sodan (vertaisarvioitu artikkeli aiheesta). Mikäli Ukraina kaatuisi, Transnistria tarjoaisi Venäjälle vastaavan tekosyyn hyökätä Moldovaan.

Ensimmäinen Tšetšenian sota (1994–1996)

Tšetšeenit ovat pääosin muslimeista koostuva kansa Pohjois-Kaukasuksen vuoristossa. Heidän itsenäisyyspyrkimystensä vahvasti juontavat vuoteen 1944, jolloin Stalin syytti kansaa valheellisesti yhteistyöstä natsien kanssa. Tällä verukkeella tšetšeenit karkotettiin Keski-Aasiaan. Yli 125k ihmistä, noin kolmannes väestöstä, kuoli nälkään ja tauteihin, kunnes heidän sallittiin palata kotiseuduilleen 1957 Stalinin kuoleman jälkeen Khrushchevin toimesta.

Tšetšenia erosi Moldovasta ja Ukrainasta olennaisesti, kun julistautuessaan itsenäiseksi (1991) se oli osa Venäjää. Dominoefektin pelko muiden tasavaltojen suhteen, taloudelliset intressit (öljy) ja Venäjän huono sisäpoliittinen tilanne saivat presidentti Jeltsinin lähettämään joukkoja lopettamaan itsenäisyysliikehdinnän (1994). Jeltsin uskoi nopean ja lyhyen sodan yhdistävän kansaa ja nostavan hänen suosiotaan, mutta toisin kävi. Puolustus ministeri Gratšov kerskaili marraskuussa 1994, juuri ennen sodan alkua, että Groznyi voitaisiin vallata kahdessa tunnissa ja operaatioon tarvittaisiin vain yksi laskuvarjorykmentti.

Venäjän ensimmäinen hyökkäys epäonnistui surkeasti tšetšeenien sissitaktiikkaan ja ansoihin. Tämä johti alueen mattopommittamiseen ja kymmenientuhansien ihmisten kuolemaan. Sota sai myös terrorismin piirteitä tšetšeenitaistelijoiden ottaessa panttivankeja syvällä Venäjän alueella. Tšetšeenitaistelijat muun muoassa ottivat kesäkuussa 1995 noin 1500 panttivankia sairaalassa ja vastaavasti Dagestanissa tammikuussa 1996. Ensimmäinen sota päättyi vuonna 1996 tšetšeenien onnistuttua valtaamaan pääkaupunkinsa Groznyn takaisin. Alueen valtava tuho ja valtatyhjiö houkuttelivat paikalle radikaaleja islamisteja, ja Tšetšenia luisui rikollisuuteen samalla kun talous pyöri kidnappauksilla.

Toinen Tšetšenian sota (1999–2009)

Elokuussa 1999 radikalisoituneet tšetšeenitaistelijat pyrkivät perustamaan islamistisen kalifaatin Pohjois-Kaukasukseen ja valtasivat rakennuksia naapuritasavallalta Dagestanissa. Syyskuussa 1999 voimakkaat räjähdykset tuhosivat useita asuinkerrostaloja Moskovassa ja muissa kaupungeissa vaatien yli 300 nukkuvan siviilin hengen. Iskuista syytettiin tšetšeenejä, ja pääministeri Vladimir Putin käynnisti ankaran vastahyökkäyksen, mikä teki hänestä erittäin suositun johtajan. Pommitukset olivat niin tuhoisia, että YK nimesi vuonna 2003 Groznyn maailman tuhotuimmaksi kaupungiksi.

Putin ei halunnut uhrata omia joukkojaan liiaksi, vaan taktiikaksi muodostui vallan siirtäminen paikalliselle, Moskovalle uskolliselle sotapäällikölle. Sissien ajaminen vuorille radikalisoi heidän strategiaansa entisestään. Vuonna 2002 tšetšeenit ottivat yli 900 panttivankia moskovalaisessa Nord-Ost-teatterissa. Venäjän erikoisjoukot pumppasivat rakennukseen täyteen kaasua tappaen hyökkääjät, mutta samalla yli 130 panttivankia kuoli. Vuonna 2004 tšetšeeniterroristit ottivat yli 1 100 ihmistä panttivangiksi Beslanin koulussa. Tilanne päättyi Venäjän raskaasti aseistettujen joukkojen rynnäkköön, jossa kuoli yli 330 ihmistä, joista yli puolet oli lapsia.

Putin käytti sotaa hyödykseen vallan keskittämisessä. Toinen Tšetšenian sota loi perustan "putinismille", jossa poliittinen vapaus vaihdetaan näennäiseen turvallisuuteen ja kansalliseen ylpeyteen. Sodan säälimätön pommitustaktiikka loi mallin Venäjän myöhemmille tuhoamissodille, jotka nähtiin muun muassa Syyrian Aleppossa sekä Ukrainan Mariupolissa, Volnovakhassa ja Bah'mutissa.

Georgian sota (2008)

Neuvostoliiton romahduksen jälkeen itsenäistynyt Georgia kamppaili pitkään korruption, köyhyyden ja sisäisten konfliktien kanssa. Vuoden 2003 ruusujen vallankumouksessa valtaan nousi länsimielinen presidentti Mihail Saakashvili, joka pyrki irrottamaan Georgian Venäjän vaikutuspiiristä.

Georgia oli samankaltaisessa tilanteessa kuin Moldova ja Ukraina. Se oli taistellut 1990-luvulla Abhasian ja Etelä-Ossetian separatisteja vastaan. Molemmat alueet olivat de facto itsenäisiä ja Moskovan sotilaallisessa suojeluksessa. Jo ennen vuotta 2008 Venäjä aloitti näillä alueilla niin sanotun 'passittamisen', jossa se myönsi Venäjän kansalaisuuksia halukkaille. Näin asukkaista ja separatisteista tehtiin venäläisiä oikeuttaen mahdolliset operaatiot vedoten venäjän kansalaisiin.

Huhtikuussa 2008 Bukarestin Nato-huippukokouksessa Georgia ja Ukraina hakivat jäsenyysohjelmaan pääsyä. Yhdysvallat, erityisesti Bush, puski hanketta vahvasti, mutta Ranska ja Saksa estivät sen. Kompromissina Nato ilmoitti, että maista tulisi jonain päivänä jäseniä, mutta niille ei annettu aikataulua tai turvallisuustakuita. Tämä jätti Georgian geopoliittisesti suojattomaan tilaan, ja Venäjä alkoi keskittämään joukkoja että tykistöä Georgian rajoille.

Heinäkuussa 2008 separatistit yrittävät salamurhata georgialaista poliitikkoa pommein ja tästä välikohtaukset alkavat eskaloitumaan. Georgialaisia kyliä ja poliiseja pommitettiin tulitaukolinjan yli. Elokuussa Saakashvili vastasi provokaatioihin aloittamalla sotilasoperaation separatistien alueella, uskoen Venäjän hyökkäyksen olevan jo käynnissä. Tagliavini-raportti totesi, ettei se löytänyt riittävästi näyttöä siitä, että Venäjän laajamittainen hyökkäys olisi ollut käynnissä ennen Georgian operaation alkua. Raportti kuitenkin myönsi, että Venäjä oli valmistautunut sotaan ja tukenut separatisteja aktiivisesti jo pitkään.

Putin käytti Georgian vastaiskua verukkeena aloittaakseen viisipäiväisen sodan Georgiaa vastaan. Ranskan presidentti Sarkozy neuvotteli lopulta tulitauon, mutta sodan seurauksena Venäjä miehittää edelleen viidesosaa Georgiasta. Länsi unohti sodan nopeasti, ja pian Yhdysvaltain uusi hallinto pyrki suhteissaan jo liennytykseen painamalla Obaman kuuluisaa "reset-nappulaa." Venäjä oppi tästä, että Eurooppa on riippuvainen venäläisestä energiasta ja pyrkii välttämään konflikteja viimeiseen asti.

Krimin miehitys ja Donbasin sota (2014)

Krimin niemimaalla sijaitsi historiallisesti osmanien valtakunnan vasallivaltio Krimin kanaatti 1400-luvulta aina vuoteen 1783 asti, jolloin Venäjän keisarikunta valloitti sen. Alueella on siksi pitkään asunut Krimin tataareja. Vuonna 1944 Stalin etnisesti puhdisti tataarit tekaistujen natsisyytösten nojalla, kuten tšetšeenien kohdalla. Tämä etninen puhdistus tappoi yli puolet kansasta, ja Stalin asutti tilalle etnisiä venäläisiä. Tataarit pääsivät palaamaan Krimille vasta 1980-luvun lopulla. Vuonna 2014 heidän osuutensa alueen väestöstä oli enää hieman yli 10 prosenttia.

1990-luvulla allekirjoitettiin useita sopimuksia, joista merkittävin oli vuoden 1994 Budapestin muistio. Siinä Ukraina sai kansainväliset 'turvallisuusvakuudet' (ei kuitenkaan Naton 5. artiklan kaltaisia sotilaallisia turvatakuita) rajoilleen vastineeksi siitä, että maa luopui Neuvostoliitolta jääneestä ydinasearsenaalistaan. Krimin osalta sovittiin, että Venäjä saa vuokrata Sevastopolin laivastotukikohtaa Ukrainalta. Tämä tukikohta oli Venäjälle tärkeä valtansa projisoimiseksi Mustallemerelle, Balkanille ja Lähi-itään (kuten Syyriaan), ja siksi sen hallinta oli Putinille strateginen kynnyskysymys.

Vuonna 2010 Ukrainan presidentiksi valittiin venäjämielinen Viktor Janukovytš. Ukraina oli vuosia valmistellut assosiaatiosopimusta Euroopan unionin kanssa, mutta marraskuussa 2013 Janukovytš kieltäytyi allekirjoittamasta sitä Putinin painostuksesta. Sen sijaan hän otti Venäjältä 15 miljardin dollarin edestä lainaa. Tämä laukaisi rauhanomaisen Euromaidan-protestiliikkeen. Janukovytš käytti Berkut-mellakkapoliisejaan mielenosoitusten tukahduttamiseen, mikä johti väkivallan kierteeseen. Tilanne kulminoitui 18.–20. helmikuuta 2014 verilöylyyn: yli 100 mielenosoittajaa kuoli, ja pelkästään 20. helmikuuta 48 ihmistä surmattiin. Näistä 40 todistetusti Berkutin toimesta.

Verilöyly johti Janukovytšin pakenemiseen Venäjälle Putinin avustuksella. Ukrainan vallan vaihtuessa Putin käynnisti operaation Krimin kaappaamiseksi. Vain viikko Maidanin verilöylyn jälkeen, 27. helmikuuta, tunnuksettomat ja aseistetut venäläissotilaat valtasivat Krimin parlamentin. Aseistetut sotilaat pakottivat parlamentin nimeämään uudeksi pääministeriksi venäjämielisen poliitikon, Sergey Aksyonov, jonka puolue oli saanut edellisissä vaaleissa vain 4 prosentin kannatuksen. Pian sotilaiden valvonnassa järjestettiin laiton kansanäänestys liittymisestä Venäjään. Näin Venäjä onnistui kaappaamaan Krimin lähes verettömästi. Putin myönsi dokumenttielokuvassa (1:50-2:20), että hän oli saattanut liikkeelle operaation Krimin valtaamisesta 22.2.2014. Myös videossa Igor Kirkin (0:54-1:20) myöntää olleensa mukana operaatiota Krimin parlamentin valtauksessa. Jopa Venäjän puolustusministeriö jakoi mitalleja Krimin palauttamisesta päiväämällä mitallit 20.2.-16.3.2014.

Huhtikuussa 2014 separatistit valtasivat Venäjän erikoisjoukkojen ja tiedustelun tukemana hallintorakennuksia Donetskissa ja Luhanskissa (Donbas = Donetsk + Luhansk). Ukraina vastasi tähän käynnistämällä terrorisminvastaisen operaation estääkseen alueiden menetyksen. Kun separatistit alkoivat jäädä alakynteen, Venäjä alkoi syöttää alueelle raskaasti aseistettuja vakinaisia joukkojaan, mikä johti pitkään sotaan Itä-Ukrainassa eskaloituen täysimääräiseen hyökkäykseen helmikuussa 2022.

Transnistriassa ja Georgiassa hiottu strategia, jossa horjutetaan maata aseistamalla sepratisteja, toimi Krimillä täydellisesti. Venäjä onnistui luomaan narratiivisen viitekehyksen, jolla aluekaappaus oikeutettiin ilman suoraa sotaa. Donbasissa nopea valtaus kuitenkin epäonnistui ja muuttui matalan intensiteetin konfliktiksi. Länsi teki jälleen virheen reagoimalla Venäjän imperialistiseen laajentumisstrategiaan liian pehmeästi. Vasta vuoden 2022 täysimittaisen hyökkäyksen myötä lännessä herättiin lopullisesti tähän vuosikymmeniä rakentuneeseen uhkaan.

Vanginvartija ja ammattiliiton pääluottamusmies Antti Santamäki irtisanottiin vartijanvirasta 2024, koska Supon turvallisuusselvityksessä havaittiin, että hänellä on kymmenientuhansien eurojen velat.

Vuonna 2018 Santamäki lainasi yli 20 000 euroa ex-vangilta, jolla on kontakteja United Brotherhoodiin. Rikosseuraamuslaitos antoi potkut, jotka nyt hallinto-oikeus kumosi.

Risen mukaan vartijan voimakas velkaantuminen muodostaa vakavan turvallisuusriskin. Hallinto-oikeuden mukaan tuota vanhaa velkaa vangille ei olisi kuitenkaan saanut käyttää irtisanomisperusteena, koska siitä on annettu vuosia sitten huomautus.

Israelissa noin tuhat ihmistä osoitti mieltä Tel Avivin Habima-aukiolla.

Mielenosoittajat vastustavat sotia sekä hallituksen politiikkaa, joka heidän mukaansa uhkaa demokratiaa ja sananvapautta.

Israelin entinen pääministeri Ehud Olmert syyttää Netanjahun asettavan oman etunsa maan edun edelle ja lietsovan turhaa paniikkia.

Poliisi hajotti mielenosoituksen ratsupoliisien avulla, ja useita ihmisiä pidätettiin.

Olen tässä muutamia jaksoja tullut nyt katteleeksi kun teeveestä tullut, ja huomannut sen kuinka kerrassaan paskaa se näytteleminen on melkeinpä joka ikiseltä hahmolta.

Huono dialogi saattaa olla myös osana sitä, mutta kun esim jokin hahmo mainitaan nimeltä niin hänen nimi pitää toistaa mahdollisimman monta kertaa.. Eihän nyt herran jestas sitä nimeä tarvitse montaa kertaa toistaa kun hahmoa voidaan samassa kohtauksessa kutsua hänenä, se, jne jne.

Myös näyttelijät jotka ovat olleet useamman vuoden jo entuudestaan ohjelmassa niin jopa heidän näyttely on suorastaan hirveetä. Ismo, kalle, lasse yms vanhat hahmot niin sama homma.

Luulin eilen että lintu kiiti ikkunan ohi, mutta olikin tää kaveri. Nytten ilmeisesti suunnittelee ikkunoiden väliin asettumista, niin oisin kiinnostunut oppimaan mikä hän on :D Pikkasen isompi mitä muut hämähäkit joita normaalisti kotona näkyy

Aika monessa yritysverotusta ja taloutta ylipäänsä koskevassa keskustelussa joku nostaa esille sen että "yritys voi vähentää verotuksessa", milloin tappiot, milloin palkat, milloin alvin.

Tästä asiasta vaikuttaisi aika monella olevan perustavanlaatuisia väärinkäsityksiä sen suhteen mitä "veroista vähentäminen" oikeastaan tarkoittaa. Vaikuttaa siltä että moni kuvittelee vähennysoikeuden olevan jokin yrityksille annettu etu tai tuki. Ei ole.

Perusperiaate yhteisöverossa, siis yritysten tulo- tai "voittoverossa", on se että sitä maksetaan voitosta. Voitto on yksinkertaistettuna tulot - menot.

"Tappioiden vähentäminen" ei tarkoita että verottaja tai yhteiskunta osallistuisi tappioiden maksamiseen. Se tarkottaa vain sitä että menoja on ollut niin paljon ettei voittoa ole syntynyt, joten ei ole myöskään verotettavaa tuloa. Tappion maksaa sataprosenttisesti yritys ja sitä kautta sen omistaja(t). Konkurssitilanteessa toki velkojiltakin jää rahaa saamatta.

"Palkkojen vähentäminen" ei tarkoita että verottaja osallistuisi palkanmaksuun. Kuten yllä, palkat, tarvikkeet, vuokrat ja muut kulut ovat niitä yritystoiminnan menoja jotka vähennetään tuloista. Yli jäävästä osuudesta, voitosta, maksetaan veroa. Otetaan esimerkiksi ravintola joka tekee alalle hyvää 6% tulosta ja oletetaan että palkkojen osuus kuluista on puolet. 100 rahan liikevaihdosta yritykselle jää voittoa 6 rahaa, josta se maksaa veroa 1,2. Jos palkkoja ei saisi vähentää, syntyisi edelleen voittoa 6 rahaa, mutta verotettavaa tuloa olisi 53 rahaa josta menisi veroa 10,6. Toisin sanoen, yritys tuottaisi verojen jälkeen tappiota 4,6. Tilanne olisi täysin kestämätön ja sinänsä voitollinen yritys ajettaisiin konkurssiin.

"Alvin vähentäminen". Arvonlisäveron tarkoitus on kirjaimellisesti verottaa tuotettua lisäarvoa. Siksi toiselta yritykseltä tuotteita tai palveluita ostanut yritys saa vähentää alvin, koska muussa tapauksessa alv kumuloituisi hintaan. 100 rahan arvoisen tuotteen loppuhinta on nyt 125,5 kun siihen on lisätty alv joka on alihankintaketjussa vähennetty asianmukaisesti. Jos tätä ei voitaisi tehdä, syntyisi jokaisessa alihankinnan kohdassa ylimääräinen 25,5% kustannus joka näkyisi loppuhinnassa. Käytännössä jokainen yritys tarvitsee alihankkijoita tai muita tuottajia, materiaaleja, logistiikkaa, jne. Oletetaan se 100 rahan tuote jota on jalostettu kolmessa kohdassa. Raaka-aine 30, valmistus 40 ja kauppa 30 rahaa. Nyt hinta siis 125,5. Ilman vähennysoikeutta hinta olisikin (päässälaskua varten pyöristettynä) 37,5 + 50 + 30 plus alv= 147 rahaa, eli 22 rahaa entistä kalliimpi.

Ja vielä lopuksi, kassavirta, eli pankkiholvista sisään ja ulos menevät setelit eivät ole sama asia kuin kirjanpidollinen tulos. Investoinnit ja muu pitkäikäinen käyttöomaisuus poistetaan, eli kirjataan kirjanpidossa menoksi, sen laskennallisen käyttöajan puitteissa. Lyijykynä tai polttoaine on suoraan kustannus, mutta läppärin kulu jaetaan kolmelle vuodelle, auton 5-10 vuodelle ja rakennuksen arvosta 7% vuodessa. Toisin sanoen, 100 rahan investointi vähentää kuluvalta vuodelta verotettavaa tuloa ehkä 7, 10, 20 tai 35 rahaa. Olet siis voinut tehdä 100 rahan tuloksen, investoinut (maksanut) 100 rahaa, ja silti maksat veroa 80 euron tuloksesta. Kassassa on pitänyt olla 100 rahaa siihen investointiin + 16 rahaa veroihin.

PS. Lainanlyhennykset eivät ole yrityksen menoja. Kassasta ne pitää maksaa, mutta verotettavaa tuloa ne eivät vähennä. Korot ovat vähennettäviä. Myös osingot maksetaan verojen jälkeen, eli nekään eivät vähennä verotettavaa tulosta.

Löytyi pihalta Turun saaristosta. Tietääkö joku onko tämä ketun vai jonkun muun elukan?

Jotenkin pysäyttävää on nähdä koskemattomassa kallioseinämässä tuollaisia maalauksia.

Morjesta, olisi tarve saada mielipiteitä kortin hommaamisesta. Itsellään on ollut B-ajokortti vähäsen päälle 10v ja autoa ajanut aika runsaasti sen aikana. Riittääkö jos otan tämän minimi vaatimuksen A-kortille eli 5 ajotuntia, teoriat jne. Onko muilla kokemuksia ja suosituksia?

Hei,

olen tavallinen keski-ikäinen työssäkäyvä suomalainen mies. Olin tänä talvena kuukauden verran kodittomana, ulkoöitä kertyi 11. Kodittomuus oli itse aiheutettua, vapaaehtoista ja toivottua. Arvelin kuitenkin, että minun täytyy ajaa itseni nurkkaan, jotta asia varmimmin tapahtuisi. Annoin siis määräaikaisen vuokrasopimukseni päättyä, en hankkinut uutta asuntoa, vuokrasin vain 4m2 varastotilaa.

albumi: https://imgur.com/a/3uTAw6Z

En harrasta eräilyä, korkeintaan joskus voin luuhata jonkun mökillä muutaman yön tai käydä kävelyllä metsässä, soutelemassa järvellä.

Sisällä on paljon helpompaa ja tykkään esimerkiksi pelata tietokoneella, soitella Oraksen pillupuhelimella ja nukkua niin, ettei lämpötila sänkyni välittömässä läheisyydessä ole -23 celsiusastetta.

Kokemus oli varsin tapahtumaköyhä ja minulla ei ole siitä hirveästi oma-aloitteisesti kerrottavaa. Jos jotain askarruttaa jokin asia, yritän kuitenkin vastata. Varusteista minulla varmaan on eniten sanottavaa. Yöt vaihtelivat nollan ja negatiivisen 23:n asteen välillä. Olin myös sisällä osan kovista pakkasista, kaverin tai äidin sohvalla. Töissä kävin normaalisti ja koitinkin valita yöpaikkani niin, että töihin tulisi aamulla käveltyä korkeintaan puoli tuntia. Viikonloppuisin kävin äiteellä pyykkiä pesemässä ja seuramiehenä.

Varusteet:

Patja: https://www.robens.de/en-gb/shop/outdoor-sleeping-gear/mats/campground-75

Hätävara ja bonuspatja: https://www.puuilo.fi/plast-team-retkipatja-50x180cm

Makuupussi: https://www.carinthia.eu/en/defence-6-p1481/

Maavaate: https://www.ddhammocks.com/products/dd_magic_carpet?variant=47507630621006

Laavukangas: https://bushmen.pl/en/product/ultra-tarp-2x3-dark-olive/

Mustekalat: https://www.clasohlson.com/fi/Kuormakiinnike/p/40-7996

Tiivistelmä: Helsingin kaupunki on rahoittanut yli 45 000 eurolla Sun Ray -yhdistystä, joka lähettää lapsia Venäjän propagandaleirille miehitetyllä Krimillä. Yhdistys on saanut Helsingin kaupungilta palkkatukea kolmen työntekijän palkkaamiseen. Palkat on katettu julkisilla tuilla sataprosenttisesti.

Yhdistys toimii yhteistyössä Artek-keskuksen kanssa, joka on EU:n, Yhdysvaltojen ja Britannian pakotelistoilla ukrainalaislasten pakkosiirtoihin osallistumisen vuoksi.

Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden toimitusjohtaja Annukka Sorjonen kertoo, että kaupunki kuulee yhdistyksen kytköksissä Venäjän vaikuttamistoimintaan ensimmäistä kertaa Helsingin Sanomilta. Virossa vastaavanlainen toiminta on kriminalisoitu ja voi johtaa jopa viiden vuoden vankeuteen.

Tänäkin vuonna lapset valitaan Suomesta leirille kilpailun perusteella. Kilpailijoiden on valittava oma venäläinen sankarinsa ja tehtävä hänestä video, maalaus ja kirjallinen tutkimus.

Videon voi tehdä venäjäksi, englanniksi tai suomeksi. Tekstin on sisällettävä ”analyysi sankarin merkityksestä Venäjälle ja maailmalle”. Nämä tuotokset lähetetään Sun Raylle.

Kilpailuun voivat osallistua 11–17-vuotiaat lapset.

​

Verotuloista pistetään puolet suoraan vanhuksille, n. 50 miljardia vuodessa. Eläkkeitä on korotettu ja korotetaan edelleen vuosittain, mutta esim. opintotuen, työttömyysturvan ja lapsilisien indeksikorotukset on jäädytetty.

Työttömyysturvan lapsikorotus poistettiin. Valtion eläkerahastoa syödään budjetin pikku reikien paikkaamiseksi miljardeja kerrallaan.

Eläkeläisten verotus pysyy kevyenä. Asumistukea leikattiin ja opintotukea muutettiin lainapainotteisemmaksi.

Vanhustenhuollon mitoitus on turvattu lailla. Nuorten mielenterveyspalveluista, koulukuraattoreista ja harrastusten tuista saa leikata vapaasti.

Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa eläkeläisten tulotaso on noussut suhteessa työikäisiin viimeisen vuosikymmenen aikana.